Hamppu (Cannabis sativa) on eräs maapallomme vanhimmista viljelyskasveista. Kiinassa sitä käytettiin kankaiden valmistukseen jo vuonna 8000-7000 e.a.a. Runsaan 3000 vuoden ajan aina 1800-luvulle asti 80% ihmiskunnan tekstiileistä oli valmistettu hampusta. Sitä on käytetty raaka-aineena lisäksi paperiin, köysiin, lääkkeisiin, lamppuöljyyn sekä tietysti ravinnoksi. Suomessa hamppua on viljelty huomattavasti pidempään kuin esim. pellavaa.
Elintarvike-, kosmetiikka- ja vaateteollisuudessa käytetyt hamppulajikkeet eivät päihdytä. Näiden lajikkeiden kasvatus on valvottua, ja niiden mahdolliset THC-jäämät eivät ylitä EU:n asettamaa rajaa.
Ympäristöystävällinen hamppu
Hamppu on nopeakasvuinen ja runsassatoinen C4-kasvi. C4-kasvina se sitoo ja yhteyttää hiilidioksidia kaksin- tai kolminkertaisen määrän mihin tahansa muihin kasveihin (myös puihin) verrattuna. Vaatimattomissakin oloissa viihtyvä hamppu ei vaadi keinokastelua, -lannoitteita, torjunta-aineita tai kasvinhävitteitä. Päinvastoin, hamppu suojaa itseään ja ympäröiviä kasveja rikkaruohoilta ja hyönteisiltä. Tämä säästää huomattavia määriä luonnonvaroja.
Hamppu on pitkäjuurinen typensitojakasvi, joka tuo ravinteita maan pintakerroksiin, huokoittaa ja ilmavoittaa maata auttaen pieneliötoimintaa vahvistumaan ja estäen maaperän köyhtymistä. Se kykenee puhdistamaan maan haitallisista raskasmetalleista. Kuituhamppupelto tuottaa aarilta neljä kertaa enemmän kuitua kuin metsä. Uusi sato valmistuu vuosittain, verrattuna puuhun, jolla kestää vähintään 20 vuotta.
Hampussa ei ole myrkyllisiä ainesosia kuten esimerkiksi rypsissä, eli siemeniä voidaan hyödyntää ihan sellaisenaan raakana. Se on alkutuote, joka ei vaadi käsittelyä tai pastörointia.
Ravitseva hamppu
Hampunsiemenet ovat elävää, täysipainoista ja luontaisesti gluteenitonta ravintoa. Kuopion yliopiston tutkimusten mukaan hampunsiemenöljyn säännöllinen nauttiminen (esim. 10 - 25 mg/pv) vaikuttaa kehomme terveystilaan ja ennaltaehkäisee monia tauti- ja puutostiloja. Hampunsiemenet sisältävät 33% monityydyttämätöntä rasvaa. Rasvahappo-koostumus on erinomainen; omega-3, -6 ja -9-happojen lisäksi se sisältää harvinaista ja erittäin terveellistä gammalinoleenihappoa (GLA).
Hampunsiemenöljyn säännöllinen nauttiminen tasapainoittaa kolesterolia, aineenvaihduntaa ja hormonitoimintaa. Sen on todettu myös vahvistavan vastustuskykyä ja lieventävän astma- ja allergiaoireita. Koostumuksensa vuoksi se ei sovi kuumentamiseen ja paistamiseen, vaan sitä suositellaan käytettäväksi salaatinkastikkeisiin, levitteisiin tai lisäravinteen tavoin sellaisenaan nautittuna.
Hampunsiemenissä on 24% proteiinia, ja aminohappokoostumus on täydellinen. Siemenet sisältävät kaikkia ihmisen solujen rakentamiselle välttämättömiä amino-happoja. A-vitamiinia on hampunsiemenöljyanalyysissä havaittu olevan 8,700 IU/lb ja Evitamiinia 1,0 mg/100 g. Mineraalianalyysissä kuorittu hampunsiemen omaa 37 erilaista alkuainetta. Erittäin merkittäviä pitoisuuksia (mg/100g) ja päivittäissuositus ovat:
Kalsiumia 168 mg (800 - 1200 mg/pv)
Rautaa 17,9 mg (18 mg/pv)
Jodia 0,084 mg (0,08 - 0,150 mg/pv)
Magnesiumia 605,9 mg (300 - 400 mg/pv)
Fosforia 830,2 mg (800 - 1200 mg/pv)
Sinkkiä 8,2 mg (15 mg/pv)
Hamppuruuat Ekolon valikoimassa
Hampunsiemenet : Hamppua puhtaimmillaan. Rapea kuidukas kuori, pehmeä pähkinäinen sisus. Käytä esim. paahdettuina salaateissa tai levitteissä.
Kuoritut hampunsiemenet : Siemenistä on poistettu uloin kuori. Helpompia pureskella ja elimistön sulattaa. Erinomaisia ruuanlaitossa ja naposteluun.
Hamppuöljy : Kylmäpuristettu hampunsiemenistä. Loistava rasvahappokoostumus, sisältäen myös harvinaista GLA:ta. Ei saa kuumentaa.
Hamppujauho : Luontaisesti gluteeniton karkea jauho leivontaan ja suurustamiseen. Rikastuttaa ruokavaliota tärkeillä rasvahapoilla, kuidulla ja proteiinilla (32%!).
Hamppukastike : Soijakastikkeen tavoin valmistettu ja käytettävä kastike ruokien maustamiseen. Täyteläinen maku, ilman soijaa ja vehnää.
Hamppupasta : Täysjyväpastaa täydennetty hamppujauholla. Korkea proteiinipitoisuus (13-16%). Saatavilla kierremakaronina ja spagettina.
Hamppupihviaines : Herkullisesti maustetussa pihviseoksessa on kikherneitä, hampunsiemeniä ja kuorittuja hampunsiemeniä. Sopii pihvien, pyöryköiden ja lettusten tekoon. Lisää vain vettä ja paista!
Hamppumysli : Valitse hedelmäisestä tai pähkinäisestä myslistä. Seassa runsaasti pehmeitä kuorittuja hampunsiemeniä.
Hamppupatukka : Luonnollista energiaa ja ravintoaineita hedelmistä, pähkinöistä, viljoista ja hampunsiemenistä. Ei lisättyä sokeria.
Hamppusuklaa : Suussasulavat suklaalevyt, maito ja tumma, seassa kuorittuja paahdettuja hampunsiemeniä. Myös suklaakuorrutetut hampunsiemenet.
Vahva hamppukuitu
Hamppukuitu on maailman vahvin kasvikuitu. Se on erittäin luja, märkäkestävä ja pitkäikäinen. Hamppukuitua on käytetty hyvin pitkään teollisuuskuituna, köysien, purjekankaiden ja paperin valmistukseen. Lähes kaikki paperi oli 1900-luvulle asti valmistettu ainoastaan hampusta. Se on paperina kestävämpi kuin puusta valmistettu ja kellastuu vasta 200 vuoden päästä (vrt. puu 30-50 vuotta).
Nykyaikaisella tekstiilinkäsittelyllä hampusta on saatu puuvillaa pehmeämpi ja hengittävämpi materiaali vaatetuksessa. Hamppu pehmenee käytössä entisestään. Hamppuvaate ei juuri veny, vaan säilyttää hyvin muotonsa. Harvana kuituna se on helppo värjätä ja se säilyttää värinsä erinomaisesti. Hamppukangas suojaa ihoa auringolta, sillä se suodattaa 95% haitallisista UV-säteilyistä. Sillä on myös luonnollinen suoja hometta vastaan.
Hoitava hamppu
Jo nauttimalla hampunsiemenöljyä sisäisesti palautuu ihon kosteustasapaino ihanteelliselle tasolle. Monipuolinen rasvahapposaanti ravinnossa on avuksi mm. atooppisen ja psoriasistyyppisten ihottumien parantumisessa sekä niiden ennaltaehkäisyssä. Hamppua voi käyttää myös ulkoisesti kosteuttamaan, uudistamaan ja ravitsemaan ihoa. Korkealaatuisesta hamppuöljystä valmistetuissa ihonhoitotuotteissa on vaikuttavana ainesosana öljyn erinomaiset rasvahapot, erityisesti gammalinoleenihappo (GLA). GLA on erittäin harvinainen, mutta elimistön ja ihon terveydelle arvokas rasvahappo, jota löytyy hampun lisäksi ainoastaan helokista, mustaherukansiemenistä ja kurkkuyrtistä.
Monityydyttymättömät rasvahapot, joita on hamppuöljyssä 80-90%, tukevat ja vahvistavat ihon orvaskeden (epidermis) lipidejä. Lipidit (rasvat) sijaitsevat solujen välissä ja toimivat yhdistävän laastin tavoin, suojaten ihoa ja tehden siitä läpäisemättömän. Jos iho rasittuu liikaa ulkoisista vaikutteista johtuen, voivat lipidit liueta ja veden menetys ihosta lisääntyä.
Kuopion yliopiston suorittamissa kliinisissä kokeissa on todettu, että hampunsiemenöljy ehkäisee kosteuden haihtumista iholta huomattavalla tavalla. Tärkeät rasvahapot myös kiihdyttävät ihosolujen aineenvaihduntaa ja korjaavat vaurioitunutta ongelmaihoa. Lisäksi ne vähentävät ns. vapaiden radikaalien määrää antioksidanttien avulla. Vapaat radikaalit ovat aggressiivisia molekyylejä, jotka vahingoittavat soluja ja ovat ennenaikaisen vanhenemisen pääaiheuttaja.
Suomalaista osaamista