Ravinteikasta: täynnä kuituja, vitamiineja, kivennäisaineita, antioksidantteja, hyviä rasvoja...
Pienellä vaivalla ravitsevaa, proteiinipitoista ja urheilijoillekin sopivaa ruokaa
Nopeaa valmistaa – usein riittää, kun ehtii kuoria ja haukata
Oikeudenmukaisempaa
Eettisesti kestävämpää: lihantuotanto virikkeettömine, ahtaine tiloineen aiheuttaa eläimille jatkuvaa stressiä, turhautumista, psyykkisiä oireita ja fyysisiä vammoja.
Tehoeläintuotannon luonnottomat olot tehtailevat superbakteereja uhaksi sekä eläimille että ihmisille.
Eläintuotannon vakavat ympäristövaikutukset kaatuvat heikompiosaisten niskaan, kasvisruuan tuotannosta löytyvät sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden mahdollisuudet
Säästää luontoa
Syömistä alempaa ravintoketjuista. Eliöiden energiansaannin pohjana ovat yhteyttävät kasvit. Eläinten hyötysuhde on vain noin 10%, eli 90% energiasta karkaa taivaan tuuliin aina, kun siirrytään ylöspäin ravintoketjuissa (kasveista kasvinsyöjiin ja niistä petoihin). Ensimmäiseltä, eli kasvien tasolta syömällä energian hävikki minimoidaan ja säästetään valtava määrä energiaa, peltopinta-alaa sekä kasteluvettä!
Kasvisruuan tuotannosta aiheutuu vain murto-osa lihantuotannon kasvihuonekaasupäästöistä. Eläintuotannon päästöt ovat jopa 18% ihmisistä johtuvista päästöistä. Luomumenetelmin viljelyssä voidaan myös lisätä maaperän hiilipitoisuutta.
Ulkomailta rahdatut palkokasvit ovat selvästi (myös suomalaista) lihaa ekologisempaa valkuaista: kuljetuksen aiheuttamat päästöt tai energiankulutus ovat pieniä suhteessa itse tuotteen valmistamiseen ja edellä mainittuun lihantuotannon tuhlailevuuteen.
Kasvissyönti on hellempää metsille: esimerkiksi Amazonin sademetsien tuhon suurimmaksi syyksi arvioidaan karjatalous
Kasvisaineksen tuotanto ei rehevöitä vesiä niin paljon kuin lihantuotanto
Kasvisruoka tarjoaa kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksia: ruokapuut, luomu, kaupunkiviljely, permakulttuuri...
Eri ruokavalioiden aiheuttamien kasvihuonepäästöjen vertailu, per henkilö per vuosi, esitetty ajettuina autokilometreinä:
Soija on tärkein tai ainoa proteiininlähde vain niille kasvissyöjille, jotka siten valitsevat – moni on vegaani kokonaan ilman soijaa. Proteiininlähteitä ovat kaikki palkokasvit, siemenet, kuten hamppu, auringonkukka ja seesami, täysjyväviljat, seitan, tahini, kaikki pähkinät, edellä mainituista jalostetut valmisteet... Suurtarpeeseen on olemassa herne- ja hamppuproteiini-isolaatteja.
Suomalaista osaamista