eli mitä tuet ostaessasi puissa kasvaneita
hedelmiä, siemeniä ja pähkinöitä
 

Puut estävät eroosiota, joka on suurimpia ihmiskunnan maankäytön ongelmia

• puiden juuret ulottuvat syvälle ja sitovat maa-ainesta
• suuret latvustot suojaavat maaperää raskaalta sateelta

Puut hoitavat maata

• puiden pitkälle ulottuvat juuret pitävät maan kuohkeana ja tasaavat sen lämpötilaa
• puut pudottavat maahan kariketta, joka suojaa maata sekä edistää ravinteiden kiertoa ja hajottajaeliöiden terveyttä
• puut luovat maaperään monimutkaisia ravintoketjuja ja symbioottisia suhteita esim. sienijuurten kanssa, ylläpitäen ekosysteemin tasapainoa
• monet puut ovat typensitojia

Puut vaikuttavat ilmastoon alueellisesti

• lehvästöt haihduttavat runsaasti vettä, lisäten sademääriä alueella
• latvukset suojaavat aluetta auringonporotukselta ja tuulelta
• metsäympäristö säilöö vettä ja hidastaa sen kulkua
• vesistöihin metsäpuutarhan keinotekoisen kastelun tarve on vähäisempi – kasteluveden otto maailmalla on jo liian suurta pohjavesivaroihin nähden
• näin puustoviljely estäisi viljelymaan suolaantumista, joka usein pilaa keinokasteltuja viljelymaita maailmalla

Puut käyttävät yhteyttämiseensä hiilidioksidia – ne hidastavat ilmastonmuutosta

Puut pitävät läheisiä vesistöjä puhtaana; ne estävät humusta ja ravinteita kulkeutumasta vesiin välittömästi, muuntumattomana

Puut tarjoavat kodin linnuille, useille nisäkkäille ja lukemattomille selkärangattomille

Lehvästöjen alapuolelle jää maapinta-alaa ruuan kasvattamiseen – puutarhojen puiden ja sienirihmastojen yhteiselon hyödyntäminen tulevaisuudessa sienten viljelyyn on yksi visio

Ruokapuut voisivat olla ratkaisu maan ruokapulaan kuivillakin alueilla

• puiden juuristot ulottuvat moninkertaisesti syvemmälle maaperän vesivarastoihin kuin yksivuotisten kasvien: oikeanlaiset lajikkeet voisivat selvitä jopa Saharassa
• kuivilla alueilla on luonnostaan olemassa useita hyvin sietokykyisiä ruokapuulajeja
• useita selvityksiä on meneillään kuivuutta kestävien, satoisien lajikkeiden jalostamisesta (esim. erämaataateli, marula, marakatinappelsiini...)

Ruokapuiden monipuolisella (metsämäisellä) käytöllä voitaisiin luoda...

• paljon suurempia satoja kuin ruohovartisin kasvein (yksi avocadopuu voi tuottaa vuodessa jopa 800 kg hedelmiä)
• ravitsemuksellisesti ylivertaisia satoja (energia- ja ravinnemäärä esim. avocadossa ja banaanissa verrattuna perunaan)
• valtavasti enemmän ekologisia lokeroita kuin monokulttuurein ja yksivuotisin, ruohovartisin kasvein
• vihreitä turvavyöhykkeitä eläinten kulkuväyliksi luonnonvaraisten (metsä)alueiden pirstoutuessa ihmisten vaikutuksesta

Monivuotisina, hyvin lisättävinä kasveina puut tarjoavat kasvattajilleen turvaa ja parempaa riippumattomuutta siemententuottajista

Ravinnon tuottaminen puiden avulla ei vaadi raskasta infrastruktuuria, joiden luominen ja ylläpitäminen kuluttaa luontoa sekä suoraan että välillisesti

Ekolossa myytäviä ruokapuuruokia ja niiden raaka-aineita:

Hedelmät ja marjat: aprikoosi, luumu, viikuna, banaani, gojimarjat, mango, ananas, omena, oliivi, tyrni, johanneksenleipäpuun hedelmät (carob), avocado

Pähkinät ja siemenet: saksanpähkinä, hasselpähkinä, parapähkinä, macadamiapähkinä, pekaanipähkinä, cashewpähkinä, kaakaopapu

Luumarjat: kirsikat, manteli, taateli, pistaasipähkinä, kookostuotteet, pesupähkinä
 

Teksti © Noora Kaunisto

Lähteitä ja lisätietoa:
Chiras, D. 2001. Environmental Science. Jones & Bartlett publishers, Inc.
Isomäki, R. 2007. Puukirja. Maan ystävät ja Ympäristö ja kehitys 1997
Isomäki, R. 1999. Paljasjalkavallankumous – kymmenen vuotta myöhemmin. Ympäristö ja kehitys ry.
Newman, E. 2000. Applied Ecology and Environmental Management. Blackwell Science Ltd Environmental management
Green belt movement
FAO (Food and Agriculture Organization of the United Nations). FORESTS, TREES AND FOOD. 1992
Ympäristö ja kehitys ry:n ruokapuuaiheisia yhteistyöhankkeita>