Superfoods

Superfood-termin trendikkyydestä huolimatta sillä todellisuudessa tarkoitetaan ihmiskunnan jopa vuosituhansien ajan käyttämiä perinteisiä, ja unohdettujakin ruoka-aineita. Moni superfoodiksi luokiteltu ruoka kuulostaa länsimaiseen korvaan vieraalta uutuudelta, mutta Etelä-Amerikassa ja idässä niillä on pitkät perinteet terveyttä edistävänä herkullisena ravintona.

Vaikka superfood ei ole virallisesti määritelty termi vaan lähinnä markkinointisana, voidaan sitä kuvailla seuraavalla tavalla: Superfoodit ovat luonnossa esiintyviä syötäviä aineita, joista jo pienestä määrästä saa erityisen paljon ihmiselimistölle tärkeitä ravintoaineita; antioksidantit, proteiinit, vitamiinit, mineraalit, entsyymit, fytokemikaalit, hivenaineet...

Superfoodit ovat täysipainoista ravintoa aivan ravintoketjun alkupäästä. Mitä korkeammalle ketjussa mennään, sitä enemmän ruoka on kerännyt itseensä haitallisia jäämiä.

Superruoan suuri ravinnetiheys ja vähäinen rasitus elimistölle tekee siitä helpon lisäyksen mille tahansa ruokavaliolle. Superfoodeja voi ja kannattaa käyttää raakana ravintoaineiden säilyttämiseksi.


Goji-marja

Kiinan, Tiibetin ja Mongolian aroilta peräisin olevat goji-marjat muistuttavat punaisia rusinoita, ja maistuvat kirpeän makeille. Goji-marjat ovat adaptogeenejä sekä tehokkaimpia kokonaisen proteiinin lähteitä. Goji on hyvä C-vitamiinin lähde. Proteiinin rakennuspalikoita, aminohappoja, on gojimarjoissa 19, mukaan lukien ihmiselle 8 välttämätöntä aminohappoa. Goji sisältää myös runsaasti polysakkarideja, jotka hoitavat kehon tärkeitä immuunijärjestelmiä. Goji on ruoista paras lähde karotenoidi-antioksidanteille, kuten beetakaroteenille ja zeaxantiinille, joista jälkimmäinen suojaa silmän verkkokalvoa. Perinteisesti gojia onkin käytetty mm. silmäsairauksiin, vastustuskyvyn ja verenkierron sekä seksuaalisen suorituskyvyn parantamiseen.

Käyttö: Sellaisenaan, sopii hyvin mm. mysliin ja jälkiruokiin (esimerkkinä Ekolon goji-mysli, ja goji-patukka). Tehokkain vaikutus kourallisella päivässä, muttei syöntirajoitusta! Ei suositella verta ohentavien lääkkeiden kanssa.


Kaakao

Raaka kaakao tulee trooppisilla alueilla kasvatettavan Theobroma cacao -puun hedelmistä sisältää yli 1200 aktiivista ainesosaa – muun muassa enemmän antioksidantteja kuin sen tunnetuimmat lähteet goji-marja, acai-marja tai granaattiomena yhteensä! Kaakaon antioksidanttiyhdisteillä, polyfenoleilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia sydämelle, valtimoille ja verenpaineelle. Kaakao on loistava mineraalien, erityisesti magnesiumin, lähde ja on hyvin kuitupitoinen. Raakakaakao sisältää piristävää teobromiinia, joka muistuttaa kofeiinia, mutta stimuloi hermostoa vain neljäsosan. Kaakao on toistaiseksi ainut ruoka-aine, jonka tiedetään sisältävän anandamidiä. Kyseessä on aivojemme välittäjäaine, jota erittyy aina kun koemme onnellisuutta ja autuutta. Sillä on keskeinen vaikutus mielialaamme. Sen lisäksi kaakaon fenyylietyyliamiini on liitetty iloisuuteen ja keskittymiskykyyn.

Käyttö: 10-20 papua päivässä tai n. 20 g jauheena/nibsinä. Kaakaopapuja, kuten papuja yleensä, suojelevat alkaloidi- ja toksiiniyhdisteet, jonka vuoksi liiallinen nauttiminen voi alkaa aristaa suuta. Kaakaon kanssa on myös hyvä ottaa jotain kalsiumpitoista, kuten carob-jauhetta, sillä kaakao sisältää oksaalihappoa – joskin moninverroin vähemmän kuin vaikkapa pinaatti.

Ekolosta löydät useita tapoja nauttia raakaa kaakaota:
*kokonaiset kaakaopavut
*kaakaonibsit (rouhittuja kuorittuja papuja)
*kaakaojauhe (jauhettuja papuja ilman kaakaovoita)
*kaakaomassa (jauhettuja papuja kaakaovoin kanssa, säilytys jääkaapissa)
*kaakaovoi (pavuista kylmäpuristettu rasva, säilytys jääkaapissa)
*valmiit raakasuklaat (Ombar ja Lifefood)


Maca

Perun Andien maca on syystäkin kiinteä osa paikallista ruokavaliota. Se on nauriskasvi, jonka voimakkaan maltainen jauhettu juuri sisältää 18 eri aminohappoa, proteiineja, vitamiineja, mineraaleja - erityisen paljon kalsiumia, mangaania ja jodia. Macan kasvisterolit alentavat kolesterolia. Karu kasvuympäristö selittänee macan adaptogeenisyyden: se auttaa kehon stressinsietoa kateenkorva-rauhasen kautta, säätelee hormonaalista tasapainoa sekä miehillä että naisilla, kasvattaa libidoa ja parantaa sperman laatua/tuotantoa, lisää veren happipitoisuutta ja energisyyttä.

Käyttö: Hitaasti annosta nostaen tasolle 2-4 rkl päivässä, lisäksi yhden viikon tauko joka kuukausi parantaa tehoa. Sopii esim. jogurttiin tai puuroon. Kohtuuton käyttö saattaa aiheuttaa suolistokaasujen muodostumista.


Camu camu

Tämä Amatsonin varrella kasvava marjapensas on maailman cvitamiinipitoisin ruoka. Sitä on n. 30- 60 kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Lukuisat aminohapot kalsiumin, raudan, fosforin ja betakaroteenin lisäksi antavat camu camulle superruoka-arvonimen. Sen aktiiviset bioyhdisteet, fytokemikaalit, tekevät camu camusta vahvimman kasvikunnan lääkkeen herpestä vastaan. Camu camu torjuu myös masennusta, ja sen kasvumaassa, Brasiliassa, sitä markkinoidaan hiuksia vahvistavana ja hiusten elinvoimaa lisäävänä tuotteena.

Käyttö: Jauhetta 1-2 tl päivässä veteen, mehuun tai jogurttiin sekoitettuna. Todettu synergiaa acain ja msm:n kanssa.


Chlorella

Chlorella on vihreä yksisoluinen levä ja sitä viljellään mm. Kiinassa ja Japanissa ravintoliuostankeissa. Chlorellaa on perinteisesti käytetty suurten ravintoarvojensa vuoksi ja kehon myrkyistä puhdistau-umiseen, detoksifikaatioon. Chlorella sisältää 58,4% proteiinia, AB1, B2, B6, C-, E- ja K-vitamiinia, rasvahappoja (pantoteenihappo, foolihappo ym.) ja mineraaleja (rauta, kalsium, jodi, fosfori, magnesium, sinkki) sekä nukleiinihappoja (RNA ja DNA). Klorofyllin, lehtivihreän lähteenä chlorella on lyömätön. Klorofylli edistää punasolujen muodostumista ja ravinteiden imeytymistä.

Käyttö: Saatavilla Ekolosta jauheena. Normaalikäytössä 1-3 tablettia päivässä, puhdistumiskuurilla kasvaen kohti n. 10-15 tablettia päivässä. Chlorellan sisältämän A-vitamiinin vuoksi yliannostusta vältettävä.


Vehnänoras

Vehnästä versotettu oras on tiivis ravintopommi. Se sisältää runsaasti aminohappoja, A-, B-, C- ja Evitamiinia, kaliumia, magnesiumia, rautaa ja entsyymejä. Se tunnetaan erityisesti loistavana lehtivihreän eli klorofyllin lähteenä. Vehnänoras puhdistaa kudoksia ja elimiä, tasapainoittaa elimistön happamuutta ja parantaa suoliston bakteerikantaa. Ei luokitella viljaksi, eli on gluteeniton ja keliaakikoille soveltuva.

Käyttö: n. 1-2 tl jauhetta sekoitetaan veteen, mehuun tai muuhun juomaan. Vehnänorasta voi myös kasvattaa itse kotona vehnänjyvistä, jonka jälkeen oraista puristetaan ravinteikasta mehua.


Acai-marja

Acai-palmujen latvoista, Amatsonilta, kerättävät acai-marjat ovat maultaan mustikan ja suklaan sekoitus ja proteiinin, vitamiinien (B1-, B2-, B3-, C-, E-), kivennäisaineiden (rauta, fosfori, kalium) sekä omega-3-, 6- ja 9- rasvahappojen lähde ja erityisesti antioksidanttien lähde. Acai piristää, tukee kehon immuunijärjestelmää ja suojelee vapailta radikaaleilta, jotka aiheuttavat ihon ja elimistön ennenaikaista vanhenemista.

Käyttö: n. 1 tl jälkiruokiin tai juomiin sekoitettuna. Todettu synergiaa camu camu:n ja msm:n kanssa.


Inkamarja

Inkoilta nimensä saanut inkamarja eli ananaskirsikka on happaman kirpeä ja piristävä marja, jossa on 16% proteiinia, B-vitamiineja, immuunipuolustusta tehostavia bioflavonoideja (P-vitamiini), fosforia, pektiiniä ja A-vitamiinia.

Käyttö: Jälkiruokiin ja juomiin tai sellaisenaan, löytyy Ekolon irtomyynnistä.


Aloe vera

Aloe vera on yrtti, joka sisältää 75 keholle hyödyllistä yhdistettä, kuten vitamiineja (A, C ja E) luonnollisia steroideja, aminohappoja, mineraaleja (rikki, kalsium, magnesium, sinkki, seleeni, kromi) ja entsyymejä. Aloe vera -mehu alkalisoi ruoansulatuskanavaa ehkäisten närästystä tai vatsahaavaa, auttaa painonpudotukseen ja lihasmassan kasvattamiseen ja parantaa ihon kuntoa.

Käyttö: 1-3 rkl päivässä aloe vera-mehua ennen ruokailua.


Hampunsiemen

Hieman pähkinän makuisesta hampunsiemenestä saat kaikki tarvitsemasi aminohapot, ja erinomaisen proteiinilähteen. Hampunsiemen tyydyttää tehokkaasti omega-3- ja -6- rasvahappotarpeen elimistössä, ja sisältää lisäksi erittäin harvinaista gammalinoleeni-rasvahappoa (GLA), jolla on myönteinen vaikutus veren ja ihon lipiditasapainoon. Kivennäis-aineista rautaa, fosforia, magnesiumia ja sinkkiä löytyy hampusta runsaasti.

Käyttö: Raakana salaateissa tai muroissa, löytyy Ekolosta myös gluteenittomana hamppujauhona tai hamppuöljynä.


Seesaminsiemen

Seesaminsiemen on erittäin vanha tuttava ihmisen ruokavaliossa johtuen erinomaisesta säilyvyydestään seesaminöljynä – jonka suosiosta sanonta ”Seesam aukene” todistaa – ja omaa pähkinäisen maun. Seesaminsiemen on erittäin hyvä kuparin ja mangaanin lähde, ja hyvä kalsiumin, magnesiumin, raudan, fosforin, sinkin, tiamiinin (=B1-vitamiinin) ja ravintokuidun lähde sekä kertatyydyttymättömien rasvojen lähde. Seesaminsiemen sisältää runsaasti yhtä kahdeksasta välttämättömästä aminohaposta, tryptofaania. Erikoisuutenaan seesaminsiemen sisältää sesaminia ja sesamoliinia, jotka kuuluvat terveellisiin kuituihin sitoutuneisiin yhdisteisiin nimeltä lignanit, joiden on todettu alentavan kolesterolia, ehkäisevän korkeaa verenpainetta ja lisäävän E-vitamiinin saantia. Seesaminsiemenessä on myös pähkinöitä ja muita siemeniä rikkaammin fytosterolia, joka sekin vähentää kolesteroliarvoja, vahvistaa immuunijärjestelmää ja ehkäisee syöpiä.

Käyttö: Leivontaan, salaatteihin, leivän päälle tahnana. Soveltuu hyvin idätykseen (vain 2-6 tuntia!). Löytyy Ekolosta myös jalostettuna mm. tahinin ja halva-herkun muodossa. Suositellaan varovaisuutta allergisen reaktion varalta.


Musta seesaminsiemen

Musta seesaminsiemen on ruskeaa seesamia ravinteikkaampi lajike. Siemenet (100g) sisältävät merkittävän määrän kalsiumia (1050mg), fosforia (685mg) magnesiumia (354mg), proteiinia (22g), rautaa (12mg) ja sinkkiä (5,3mg), jotka ylläpitävät tervettä luustoa, lihaksistoa ja hermostoa. Mustaa seesamia on käytetty kiinalaisessa lääketieteessä ja keittiössä satoja vuosia.

Käyttö: 1-2 tl päivittäin. Pureskeltava hyvin!


Chia-siemen

Chia-siemen on eteläamerikkalaista perua ja intiaanien suosima energialähde. Antioksidanttisuudessa chia-siemen voittaa esimerkiksi tuoreen mustikan. Chia sisältää kuitua, proteiinia, kalsiumia ja magnesiumia. Omega-3-rasvahappoja on chiassa enemmän kuin missään muussa kasvituotteessa, mukaan lukien pellavaöljy, joten se auttaa parhaiten saavuttamaan ihanteellisen 3:1-suhteen omega-3- ja -6-rasvahappojen välillä.

Käyttö: 3 tl päivässä (2 tl lapsille, 4 tl ylipainoisille) raakana tai veden kanssa muodostettuna hyytelönä (täyttää mahaa lisäämättä kaloreita). Sopii salaatteihin, mysleihin ja juomiin. Säilytys jääkaapissa.


Neitsyt kookosöljy

Neitsytkookosöljy sisältää runsaasti keskimittaisia rasvahappoja, jotka eivät varastoidu kehon rasvakerrokseksi muiden rasvojen tapaan vaan menevät energianmuodostukseen, mikä sopii urheilijan energiatankkaukseen. Koska neitsytkookosöljy kiihdyttää myös aineenvaihduntaa, se on oivallinen apu painonhallinnassa! Neitsytkookosöljyn E-vitamiini suojaa antioksidanttina soluja vaurioilta ja lauriinihappo (ainoa toinen huomattava lauriinihappolähde on äidinmaito) vahvistaa kehon immuunijärjestelmää, auttaa ruoansulatuksessa, on sydämelle terveellinen, eikä kohota veren kolesterolia.

Käyttö: Ekolon kylmäpuristettu neitsytkookosöljy on hyvä ihonhoidossa ja sopii leivän päälle, ruoanlaittoon (ei yli savuamispisteen!) ja on tärkeä osa raakasuklaata. Suositellaan 3-4 rkl päivässä varovaisella aloituksella. Säilytys huoneenlämmössä. Pisin säilyvyys kasviöljyistä. Nesteytyy 25 asteessa, joten sulatus helppoa.


Avokado

Muinaisten atsteekkien herkku, avokado on loistava rasvan ja energian lähde ruokavaliossa, sillä sen rasva on enimmäkseen kertatyydyttynyttä oleiinihappoa - omega-9- rasvahappoa -, jonka on todettu alentavan huonoa kolesterolia ja ehkäisevän sekä rintasyöpää että eturauhassyöpää, ja on myös liitetty muistin parantumiseen. Avokadon lesitiini puolestaan on olennainen rasvahappo hermokudoksille. Avokadossa on lisäksi runsaasti kuituja, B-vitamiineja, A- ja K-vitamiinia ja hedelmistä eniten foolihappoja, kaliumia, E-vitamiinia ja magnesiumia. Kalium säätelee verenpainettasi! Avokadon syöminen auttaa myös muista ruoista saatavien ravintoaineiden, kuten karotenoidien, imeytymiseen. Ihostaan huolehtiville avocado on hyödyllinen, sillä se stimuloi ryppyjä ehkäisevän kollageenin tuotantoa.

Käyttö: Leivän päälle, salaattiin, tai suoraan syötynä. Ei tarvitse kypsentää! Pieni avokado päivässä riittää terveysvaikutuksiin.


Spirulina

Spirulina on merilevää, jota kasvatetaan avoimissa viljelyaltaissa tai bioreaktoreissa ympäri maailmaa. Avaruuteenkin asti spirulina matkaa astronauttien määrättynä ravintona, sillä spirulinan hyödynnettävä proteiinipitoisuus on 65-71%! Myös spirulinan monet mineraalit, kuten seleeni, kalsium, rikki, ja vitamiinit, kuten B1, B2, B6, E- ja Kvitamiinit tekevät siitä hyvän tuttavuuden urheilijoille ja kasvissyöjille. Spirulina on toisella sijalla äidinmaidon jälkeen gammalinoleenihapon (GLA) eli hermostolle tärkeän tulehdusta estävän rasvahapon lähteenä. Spirulina vaikuttaa kehoon viilentävästi ja kosteuttavasti, helpottaa allergista nuhaa, ehkäisee sydänkohtauksia ja fetyylietyyliamiinin kautta parantaa muistia ja oppimista ja tehostaa noradrenaliinia kehossamme, mikä lisää iloisuuden- ja mielihyväntunteita. Spirulinasta saa myös voimakkaita antioksidantteja, kuten klorofylliä eli lehtivihreää. Kehon puhdistamiseen raskasmetallijäämistä spirulinaa pidetään erinomaisena.

Käyttö: Jauhetta lapselle tai aloittelijalle <1 rkl päivässä, normaali annostus 1-2 rkl päivässä ja lisäannostus terapeuttisesti ja huippu-urheilijoille. Sopii juomien lisäksi keittoihin ja salaatteihin. Tabletteja on hyvä ottaa aluksi muutama päivässä, ja lisätä määrää puoleenkin tusinaan pitkin päivää, sillä haitallisia vaikutuksia ei ole varoitustekstistä huolimatta.


Mulperinmarja

Miedonmakuinen ja rapea valkoinen mulperimarja kasvaa silkkiäispuissa ja sisältää kuituja, rautaa, kalsiumia, C- ja Kvitamiinia ja runsaasti antioksidantteja, kuten resveratrolia, mitä on myös punaviinissä.

Käyttö: Herkullista sellaisenaan (sopii yhteen erityisen hyvin kaakaopapujen kanssa), myös smoothieisiin, leivontaan ja salaatteihin.


Lucuma

Andeilta peräisin oleva lucuma on saanut maineen terveellisenä ja luonnollisena makeuttajana, joka paitsi makeuttaa myös antaa ruuille hurjasti ravinteita, kuten Bvitamiineja (B1-, B2-, B3-), beetakaroteenia ja bioflavonoideja, hurjasti fosforia, rautaa ja kalsiumia sekä sinkkiä. Lucuma on hyvä hiilihydraattilähde.

Käyttö: Lucuman hedelmäisen kermainen maku sopii jäätelöihin, leivontaan, smoothieisiin ja puuroihin. Lucuma on loistava emulgaattori, eli se vetää nesteitä ja rasvoja yhteen yksinkertaisten sokereiden ja polysakkaridien kanssa. Siksi lucuma on tärkeä osa raakasuklaan valmistusta.


Sinimailanen

Palkokasveista viljellyin, sinimailanen imee pitkillä juurillaan syvältä maasta ravinteet, joita ei pinnassa ole. Tästä syystä se tunnetaan myös arabiankielisellä nimellään 'alfalfa', mikä tarkoittaa "kasvien isää". Idätetty sinimailanen sisältää proteiinia, antioksidantteja, laajan kirjon vitamiineja (A-, C-, E-, K- ja B-kompleksi), kalsiumia, kaliumia, karoteenia, magnesiumia, rautaa, sinkkiä ja seleeniä – epäilemättä superfood-ainesta! Alfalfa-mehu otettuna päivittäin samassa suhteessa lehtisalaattija porkkanamehun kanssa auttaa tehokkaasti hiustenkasvua ja ehkäisee kaljuuntumista. Sinimailasen on todettu myös auttavan diabetekseen, munuaiskiviin ja autoimmuunihäiriöön, laskevan kolesteroliarvoja, ehkäisevän halvauksia ja parantavan hinkuyskän.

Käyttö: Idätettynä ja raakana sekä mahdollisimman tuoreena (idut säilyvät jääkaapissa n. 5 päivää) alfalfa on ravinteikkaimmillaan. Alfalfan siemenistä uutetun teen on todettu auttavan niveltulehdukseen. HUOM! Ei raskaana oleville, ja kohtuudessa! (Liiallinen käyttö haitallista punasoluille) Vinkki: Laita alfalfa-idut epäsuoraan auringonvaloon pariksi päiväksi idätyksen loppuvaiheessa, ja ne tuottavat klorofylliä!


Quinoa, hirssi, tattari

Inkojen kulta, quinoa on emäksinen vilja ja kokonaisen proteiinin (erityisesti aminohappo lysiinin) ja terveellisten rasvojen, mangaanin, magnesiumin, raudan, kuparin ja fosforin sekä B2-vitamiinin lähde.

Aasialainen hirssi on emäksinen ja suhteellisen vähäproteiininen vilja (15%) ja hyvä B-vitamiinien, erityisesti niasiinin, B6- vitamiinin ja foolihapon lähde, sekä sisältää fytiinihappoa kalsiumia, lesitiiniä, kaliumia, rautaa, sinkkiä ja magnesiumia.

Niinikään emäksinen ja kokonaisen proteiinin lähde, tattari sisältää paljon kuitua, ja fosforia, magnesiumia, rautaa, sinkkiä, kuparia ja mangaania. Lisäksi tattarissa on runsaasti flavonoideja kuten rutiinia, joka vahvistaa verisuonia sekä D-chiro-inositoli-nimistä yhdistettä, joka on liitetty kakkosvaiheen diabeteksen hoitoon.

Käyttö: Puurossa, myslissä, pastassa, salaateissa. Keliaakikoille gluteenin korvike. Hirssiä ei suurina määrinä kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiville (hillitsee kilpirauhasta). Hirssi ja quinoa sopivat idätykseen, tattari versotukseen.


Soija

Soijapapu on ollut jo vuosituhansia aasialaisessa keittiössä, ja on alkanut lisätä suosiotaan myös länsimaihin. Soija sisältää kokonaista proteiinia, A-, B-, C-, E- ja K-vitamiineja (erityisesti foolihappoa), magnesiumia, seleeniä, rautaa, fosforia, lesitiiniä, sinkkiä kaliumia, kalsiumia ja kasviperäisiä omega- 3-rasvahappoja sekä fytiinihappoa. Fytiinihappo on syöpää ehkäisevä antioksidantti, jonka epäillään ehkäisevän myös Parkinsonin tautia. Soijaproteiini sisältää isoflavoni-nimistä antioksidanttia, joka vastustaa soluvaurioita. Soijan on myös todettu ehkäisevän osteoporoosia, ja alentavan kolesteroliarvoja. Soija sisältää fytoestrogeeneja, jotka muistuttavat ihmisen hormoneja, estrogeeneja. Näin soijan säännöllinen syönti estää naisilla kuumia aaltoja ja kuukautisoireita. Miehiä puolestaan soija auttaa tasapainottamalla testosteroniarvoja, mikä ehkäisee eturauhassyöpää.

Käyttö: Erinäisissä herkullisissa valmisteissa (mm. nakki, jogurtti, maito, tofu, kastikkeet), mutta ravintoarvoiltaan parhaimmillaan fermentoituna (tempeh). Suositellaan allergiatestausta. Jo 25 g päivässä tuottaa terveysvaikutuksia! Voi idättää.


Kunniamaininta

Mustikka, tyrni, aronia, mustaherukka ja karpalo ovat kaikki kotinurkkiemme superruokaa. Marjat ovat loistavia vitamiinien ja antioksidanttien lähteitä, ja villeinä metsissä ja pihapensaissa kasvavina niiden saatavuus ja tuoreus on hyvä.


Lähteet:

livesuperfoods.com
www.superfoodit.com
www.superruoka.info
http://ravitsemusuutiset.wordpress.com
http://www.healingdaily.com
http://www.superfoodliving.com
http://www.homeremediesweb.com/alfalfa_health_benefits.php
http://www.juicing-for-health.com/alfalfa-sprouts-nutrition.html